kasvihuoneen ilmanvaihto
Sep 09, 2024
Jätä viesti
Kasvihuone tuuletetaan samanaikaisesti lämmön ja tuulen paineen vaikutuksesta. tavallisia tunteita
, lämpöpaineen vaikutus muuttuu vähän ja tuulen paineen vaikutus suuresti. Luonnollinen ilmanvaihto on yksinkertainen ja taloudellinen ilmanvaihtomenetelmä. Kasvihuoneen luonnollinen ilmanvaihto saadaan aikaan sivuikkunoiden, kattoikkunoiden tai tuuletusaukkojen kautta, joihin kasvihuoneen peitekalvo rullataan. Luonnollisen ilmanvaihdon ilmanvaihtovoimakkuus riippuu monista tekijöistä, kuten sisä- ja ulkolämpötilaerosta, ulkotuulen nopeudesta sekä tuuliovien ja ikkunoiden pinta-alasta, muodosta ja sijainnista. Ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelutilavuus tarkoittaa ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelussa käytettyä ilmanvaihtotehoa eli ilmamäärää, jonka järjestelmän odotetaan saavuttavan käytön aikana. Kasvihuoneen luonnollisen ilmanvaihtojärjestelmän suunniteltu ilmanvaihtotilavuus riippuu kasvihuoneen tuuletusikkunoiden ja tuuletusaukkojen sijoittelusta ja sijoittelusta.

(1) Tuuletusaukkoja tulee varata riittävän laajasti, jotta ilmanvaihtojärjestelmän suunniteltu ilmanvaihtotilavuus täyttää tarvittavat suurimmat ilmanvaihtotilavuusvaatimukset.
Kasvihuoneen rakenteellisten ominaisuuksien mukaan tuuletusaluetta voidaan lisätä mahdollisimman paljon. (2) Luonnollisissa ilmanvaihtojärjestelmissä käytetään yleensä avattavia ja suljettavia kattoikkunoita ja sivuikkunoita. Luonnollista ilmanvaihtoa varten monivälisessä kasvihuoneessa on suositeltavaa käyttää menetelmää ilman sisääntuloon sivuseinien läpi ja ilman ulosvirtaukseen ylhäältä. Tuuletusikkunat kannattaa avata katon molemmille puolille tai koko katto. Aurinkoenergialla toimivaa kasvihuoneen ilmanvaihtoa varten talvella katon yläosaan tulee asentaa tuuletusaukot. Kevään, kesän ja syksyn ilmanvaihdon aikana tulee ilmanottoaukot asentaa etukaton alaosaan tai tuulettaa koko etukatto. Kun harjaikkunat ja sivuseinäikkunat asennetaan moniväliisiin kasvihuoneisiin ilmanvaihtoa varten, harjaikkunan pinta-alan tulee olla sama kuin sivuseinäikkunan. Seinien ja ikkunoiden pinta-alat ovat yhtä suuret, vähintään 15-20 % lattiapinta-alasta.
(3) Lämmönpaineen ja tuulenpaineen aiheuttaman luonnollisen ilmanvaihdon hyödyntämiseksi tehokkaasti kattoikkunoiden ja sivuikkunoiden keskikorkeutta tulee nostaa mahdollisimman paljon ja lämpöpuristusilman tuloaukko tulee sijoittaa tuulen puolelle, ja ilmanpoistoaukko tulee sijoittaa suojan puolelle maksimaalisen luonnollisen ilmanvaihdon saavuttamiseksi
Ilmanvaihdon tuloaukko tulee asettaa ulkotuulen vastatuuleen, muuten poistoaukon pinta-alaa tulee suurentaa saman ilmamäärän saamiseksi. Talvella tuuletuksen ilmanotto tulee asettaa ulkotuulen myötätuuleen. 4) Kattoikkunan pakosuunnan tulee sijaita paikallisen hallitsevan tuulen suunnan myötätuulessa, jotta vältetään tuulen takaisinvirtaus kattoikkunasta. Monikerroksisissa kasvihuoneissa sivuseinästä tulevaa tuulta tulee välttää mahdollisimman paljon kattoikkunasta sivuseinän poikki
(5) Tulo- ja poistoaukko on asetettava kahdelle vastakkaisen tuulenpaineen alueelle kasvihuoneen vaipan pinnalla. Tulo- ja poistoaukkojen suhteellinen rakenne lisää ilmavirtaa. Ilmavirran suunta muuttuu, kun hormi on vierekkäin, ja asettelun tulee olla kohtuullinen
Ilmanpoistoaukon sijainti.

(6) Kasvihuoneen, vihervyöhykkeen ja ympäröivien rakennusten maasto vaikuttaa ulkoilman virtauksen suuntaan, ja näitä tekijöitä voidaan käyttää muuttamaan ulkoilman suuntaa luonnonongelmissa. Vältä rakennuksia (tai rakenteita) ja esteitä ilmanottoaukon edessä.
(7) Hormi tulee asentaa hyönteissuojaverkolla, ja hyönteissuojatun verkon ilmavirtausvastuksen vaikutus on otettava huomioon, ja ilmavirtausvastus kasvaa, kun hyönteissuojaus sieppaa hyönteisiä tai kerää pölyä.

